E-pentue

Iita (BILLIE) & Bobi (DE CHIMINDOA FIRE)

Yhdistelmä Koira.Netissä

s. 13.4.2010

*****

Tänään, 4.7, sain kuulla surullisia uutisia. E-pentueen isä on lähtenyt sateenkaarisillalle. Hämäränäkö alkoi heiketä jo sen verran, että omistaja katsoi tämän ratkaisun parhaaksi jo tässä vaiheessa.

Hei hei Bobi

*****

******

7.6 Ja niin lähti myös Jekku valloittamaan maailmaa. Jäljelle jäi vain tyhjä pentuaitaus ja vetistelevä kasvattaja. Kaikkea hyvää elämällesi, Jekku!

*****

6.6 Stara lähti juuri uuteen kotiinsa. Hirmuinen surku on päällä, koska niin paljon "Lyytistä" odotin jalostukseen. Mukavaan perheeseen Stara kuitenkin pääsi ja varmasti saa hyvän elämän. Onnea matkaan, Stara!

*****

Tänään, 4.6, kävin sisarusten kanssa koira-kissaklinikalla antamassa geeniverinäytteen. Ottivat Helsingin yliopistolta yhteyttä ja pyysivät. Jekku joutui kärsijän rooliin, kun aloittelija ei onnistunut näytteenotossa. Jekku rimpuili ja huusikin välillä. Vaihdettiin sitten näytteenottajaa ja homma onnistui. Toki siinä piti silti vielä hieman protestoida. Stara oli vuorossa toisena, eikä puhunut mitään. Ei tainnut tyttö edes huomata, mikä siihen pisti. Nyt on näytteet jääkaapissamme ja maanantaina laitan ne postiin. Toivottavasti ne auttavat löytämään testin PRAlle

*****

Se oli sitten viimeinen neuvolapäivä e-pennuilla täällä meillä. Jekku ja Stara täyttivät tänään 7 viikkoa ja ohjelmassa oli punnitus, madotus sekä kynsienleikkuu.

Jekkun paino oli 2050g ja Staran paino 1910g.

*****

Tänään tuli Jekulle ja Lyytille jo kuusi viikkoa täyteen. Neuvolapäivään sisältyi punnitus ja kynsienleikkuu.

Jekku 1790g ja Lyyti 1670g.

23.5.

******

Räpsittiin taas kuvia pihalla...

http://picasaweb.google.fi/atakallio/EPennutPihalla#

*****

Lisää kuvia...

http://picasaweb.google.fi/atakallio/EPennutEkaaKertaaPihalla#

*****

Tänään (11.5) Jekku ja Lyyti täyttivät huimat neljä viikkoa. Ollaan oltu muuttopuuhissa. Pentulaatikko jäi työhuoneeseen ja marsunpallerot muuttivat olohuoneeseen pentuaitaukseen. Nyt on tilaa temmeltää. Neuvolapäivääkin vietettiin. Punnitus ja kynsienleikkuu. Jekku painaa nyt 1260g ja Lyyti 1215g. Aika pulleroita

Torstaina on vierailupäivä. Jekun tulevat iskä ja äiskä piipahtavat palluttelemaan omaa palleroaan ja Lyytistä kiinnostuneet tulevat Luupään tarkkaan tenttiin

*****

Sain illalla surullisia uutisia. Pentujen isä Bobi on todettu silmäsairaaksi. Bobilla on PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma. Tästä johtuen sekä Lyyti, että Jekku tullaan rekkaamaan EJ-rekisteriin. Molemmat saattavat elää ihan normaalin elämän ja olla vain kantajina tässä sairaudessa. Pahemmassa tapauksessa he sairastuvat PRA:han ja sokeutuvat myöhemmässä vaiheessa. Todennäköisyys kantajuuteen on suurempi, koska Iita on terve. Ikäväkseni minun on laitettava myös Lyyti maailmalle, sillä sairauden vuoksi en voikaan sitä käyttää jalostukseen. Jekku on sairaudesta huolimatta edelleen menossa jo aiemmin sovittuun kotiin, mutta Lyyti on nyt kotia vailla. Pennut myydään siis EJ-rekattuna edullisemmin kotikoiriksi. Toki niiden kanssa voi kaikkea harrastaa ja käydä näyttelyissä aivan kuten FI-rekattujen kanssakin. Ainoastaan jalostukseen niitä ei voi käyttää.

Tässä Kennelliiton sivuilta kopsattu tieto ko. sairaudesta...

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. PRA on löydetty yli 100 rodulla ja näistä ainakin 22:lla mutaatio on voitu paikallistaa. Se voi esiintyä millä tahansa rodulla. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. Useimmissa PRA:n muodoissa koira muuttuu ensin hämärässä epävarmaksi ja pelokkaaksi. Tämä johtuu hämäränäössä tärkeiden verkkokalvon sauvasolujen surkastumisesta. Myöhemmin koira sokeutuu kokonaan verkkokalvon tappisolujen surkastuessa. Silmäterä on laaja ja silmänpohjan lisääntynyt heijaste näkyy erityisen selvästi valon kohdistuessa laajentuneeseen mustuaiseen. PRA:han ei ole hoitoa, mutta tutussa ympäristössä sokeakin koira voi pärjätä erittäin hyvin. Kokeellisesti koirille on käytetty geeniterapiaa näköhermosolujen perinnöllisessä sairaudessa, jossa periyttävä geeni on tunnettu. Diagnoosi tehdään yleensä silmänpohjan oftalmoskooppisessa tutkimuksessa. Verkkokalvon sähköisessä tutkimuksessa (ERG) voidaan havaita muutoksia näköhermosoluissa jo ennen oftalmoskooppisessa tutkimuksessa nähtäviä selviä verkkokalvon rappeutumamuutoksia

*****

Tänään 6.5 pikku e-pennut kävivät eläinlääkärissä. Siellä eläinlääkärisetä totesi Luupäät normaalisti kehittyneiksi ja laittoi molemmille tunnistesirun. Suostuin tähän eläinlääkärin ehdotukseen, koska molemmat ovat jo yli kilon painoisia. Kaikki sujui hienosti.

*****

E-pennut tänään (4.5) kolme viikkoa.

Neuvolapäivä sisälsi punnituksen, madotuksen ja kynsienleikkuun.

Lyytin paino 1015g ja Jekun paino 1065g.

Vähensin tästäpäivästä lähtien Iitan ruokamäärää hieman, jotta maidontuotanto pikkasen hellittäisi.

*****

****

Sisaruksilla ikää kaksi viikkoa. Painoa Lyytillä 790g ja Jekulla 835g.

*** 

13.4.2010 Pitkän ja vaikean synnytyksen jälkeen Iitalla on kaksi pentua.
Tyttö (212g) ja poika (200g).

Oli suoranainen IHME, että narttu selviytyi synnytyksestä elävänä.

Oli myös ILO huomata, että uros syntyi sujuvammin.

Saanko esitellä... Luupään Elämän Ihme ja Elämän Ilo

***

Tänään oli neuvolapäivä, joka tässä yhden viikon iässä tarkoittaa lähinnä punnitusta.

Ihme 500g ja Ilo 515g.

Hienosti on paino noussut, näistä taitaakin tulla grotsku belkkareita

***

***

13.4.2010 Alan pikku hiljaa olla huolissani Iitasta ja pennuista.
Iitan nisät on tosi pulleat ja yksi on ihan älyttömän täysi. Pelkään tulehdusta.
Pennut eivät juurikaan nisillä viihdy, mutta pojalle on tullut painoa 20g ja tytölle 10g.
Iita ei entiseen malliin huolehdi pennuistaan. Supistelee, läähättää ja petaa.
Olisko kohtutulehdus. Huomenna soitan lääkäriajan.
Jos Iita ei olisi juuri synnyttänyt, väittäisin sen kohta synnyttävän.
Pelkään, että pojan istukka on jäänyt sisälle.
Hätätisuina mulla on tossa neljä viikkoa imettänyt Elli.
Mietin kyllä, pitäiskö ottaa Ellin pentu tyhjäämään Iitan tisut.
Mahtaisko onnistua?!?
Laku ja Vili kävivät äsken tyhjäämässä sen kaikkein pulleimman nisän.
Nyt se on ihan pehmonen ja toinen pikkusista imee innoissaan.
Iita istuu ja läähättää.

14.4.2010 Ihan varmuuden vuoksi poiketaan lääkärillä tänään, vaikka lääkäri ei kuulostanut huolestuneelta.

*

Eläinlääkäri Tuomo Waltari:

"Koiraa tutkittiin synnytyksen jälkeisen levottomuuden johdosta. Koiralla ei kuumetta, utarelohkot symmetriset, kohdussa ei pentuja ja kohtu muutenkin normaalin näköinen."

***

Kaiken kaikkiaan rankin kokemus tähän mennessä. Ensin Iita panttasi juoksuaan ja astutus tuli lähes pari kuukautta suunnittelemaani myöhemmin. Sitten Iita päätti hautoa pentuja tosi pitkään, mistä syystä ne kasvoivat niin mahdottoman suuriksi. Sen vuoksi synnytys oli sitten meille molemmille, Iitalle ja minulle, todella rankka kokemus. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Ainoa harmitus nyt on se, että pentuja tuli niin vähän. Tyttö jää kotiin ja pojalle pitää valita monesta hyvästä kodista yksi. Pahoitteluni niille monille, jotka odotuksesta huolimatta jäävät nyt ilman Luupäätä. Ensi kerralla toivottavasti parempi onni.

***

Treffit takana ja Iita edelleen yhtenä kappaleena. Tapasinpa siellä Iitan äidin siskontytön.

 

****

Uusi päivä, vanhat kujeet. Iita siis edelleen yhtenä kappaleena ja vuorokausia nyt ekasta astutuksesta 63. Tänään saa rouva jäädä oman onnensa nojaan pariksi tunniksi, kun lähden skipitreffeille tutustumaan arvon rouvan mahdollisista pennuista kiinnostuneita.

****

Torstai, ei vieläkään mitään merkkejä synnytyksestä.

****

Keskiviikkona 7.4. Toivottavasti pennut pian putkahtaisivat maailmaan.

****

23.3.2010 Ainahan Iita on pönäkkä ollut, mutta ei se normaalisti kyllä noin paksu ole koskaan. Rouva on kasvanut siihen malliin, että parin viikon jälkeen taitaa maailmaan putkahtaa kaikki 7 veljestä . Nyt todella uskaltaa jo sanoa, että pentuja on tulossa. Olisi mukavaa, jos kiinnostuneet voisivat ottaa jo yhteyksiä, niin tulisimme pikku hiljaa tutuiksi.

15.3.2010 Jokohan uskaltaisin väittää, että Iita on tiineenä?! Hieman siltä vaikuttaisi, mutta ihan varmaksi en vielä uskalla sanoa.

8.2.10 Iita on astuttu ja kotiutunut urhonsa luota. Nyt vaan taas jännitellään onko pentuja tulossa vai jäikö tyhjäksi. Pentuja odottelen maailmaan syntyviksi huhtikuun puoliväliin mennessä.

6.2.10 Iita on viettämässä viikonloppua sulhonsa luona. Toivottavasti astutus onnistuu ja saan maanantaina hakea kotiin tiineen nartun  Lisäinfoa tulee, kun tiedän, onko kaikki mennyt suunnitelmien mukaan.

31.01.10 Nemo on eilen sairastunut kennelyskään, enkä näin ollen uskalla sitä käyttää Iitalle. Vaikka Nemo pääsisi viikossa eroon yskästä, on se kuitenkin vielä toipilas. Astuminen on fyysisesti aika rankka ponnistus. Toinen juttu on sitten se tartuntavaara, joka on päällä vielä pari viikkoa viimeisen yskäyksen jälkeen. En halua laumaamme nyt kennelyskää, kun toivottavasti kuvioissa on kaksi tiineenä olevaa narttua. Uusia suunnitelmia en uskalla vielä paljastaa, ettei taas käy huonosti. Suunnitelmia kuitenkin on

Huomasin tänään, 26.1.2010, että Iitalla on juoksu alkanut. Tarkkaa päivää en osaa sanoa, sillä meillä on nyt juostu urakalla. Ellin ollessa astutuskunnossa aloitti Manta juoksunsa. Nyt Mantalla on tiputtelu hieman rauhoittunut ja huomasin Iitan tiputtelevan.

Tämä tietää sitä, että kevään koittaessa Luupäillä saattaa olla kaksi pentuetta yhtäaikaisesti, huh

Iita ja kärpäset

***